Sinua, sinua kadehdin.
Oven narahdus katkaisee minulta ajatuksen
jotta en työhöni keskittyisi.
Miten hikoaa kämmenpohjani
miten haisevat kainaloni kuin kaatis
miten vääntyvät kurttuun otsa ja kulmat
ja hampaani kirkuvat niinkuin Joensuun juna.
Sinua, sinua kadehdin.
Niin toivon että jo tukehdut
syömääsi jäätelöön pian, ja äkkiä
2 kommenttia:
Runoissasi on potentiaalia! Itse kirjoitan kritisoivaa itseironista ja joskus sarkastistakin kirjallisuusblogia:
http://miimiriimi.wordpress.com
Kiitos kommentista!
Nämä ovat Chydeniuksen biisin inspiroimia arkivitsejä, ja ovat laiskalla rytmillä kehkeytymässä musiikin suuntaan.
Lähetä kommentti