perjantaina, toukokuuta 18, 2007

Helsinki-satu 12: Turhamainen rahti Kampista

Kurkulla painaa nikotiinipurukumi.
Kiikkerä kamelikuormani lipuu
Mannerheimin valtavirtaa
hi – das
liukuu, ei putoa,
huojuu, ei kaadu

Erottajalla joku antaa myötäisen katseen.
Pikku-Roballa kuorma nytkähtää.
Bob'sin kohdalla soitan apua ja jatkan yksin.

Korkeavuori vetäisee mukulansa pyörän alta
ja kolme laatikkoa hepeniä
iskeytyy yhtä aikaa maahan.
Rouva auttaa.
Seuraavan metrin aikana
mukula pettää taas
ja Japani auttaa.
Olen naku ja puuvillaan nakuni yllä
on imeytynyt vaikean elämän hiki.
Viulujen yhteislaulu leikkaa halki.
Itkulle ei ole sijaa,
mutta näin ei voi elää.

Tehtaankatua sahaa ratikan vihreä sävel.
Apteekin kulmalla huokaisen
koirat vipisevät
tuuli on kylmä ja lämmin,
kulmakauppa
autosuha
koti
a
vain
huh

Ei kommentteja: