Muuttaja

Hyhmää
on päivien jatkuva solkka
Urpot, Tossut, maalaiset,
päätään maahan kaivavat origamit.
Sotkussa takaa
lainojen vakaa

etruski harvinainen, minä en
kukkuu, sanoi joutsen
minä en

Kuukuu
helotti makuupäätyyn viime yönä,
särisi varjostin,
lappu luisui lasisilmältä.
Mistään ei oltu tehty helppoa:
muuttajan kääreet
siivottava aamukahdeksalta,
aikaa kolme minuuttia.
Sitten otat päähypyn
luiskalta toissapäivään
ja korjaat verisen moottoritievirheen.
Lässytä edelleen.
Murjo pääpää,
kutise veräjällä,
ahda kuikkataulut ja veneet
sukkelaan eteiseen.

Nuhja toi postin
kun väärin odotin:
Tahmaa ja putua.
Ei kirjeitä,
kuoret jääneet
kuoripololta
visusti poksin pohjalle.
Elämä aamiaisen.
Kuten ennen,
purje rämähti taasen
aamulla repäisten uneeni
riitaisan halkion,
kuin varattu vesiclosetti,
naurattava esikoispainos.

Kärtty väsähti,
piirteensä vanhenivat nopeasti.
Ilmastoitu väärä taittoi kaarta
villille pinnalle.
Kuukuu,
ota Pääpää ja karkaa
hus hus nurkan taa tupakalle!