Syntymäpäivää odotellessa

Synnyin virkatiistaina pölkyksi nummeen.
Saisi viittomilla siitä karhean kaasusavun,
rikinpistoisen naulan kasvon ikkunaan
jos sä tahdot niin.
Hengitin koululaisena Hectorin tahtiin.
Muovi siloitti kouraa,
koskaan en saa juormuisia käsiä, ajattelin.

Ja nyt äänihuulen päällä makaa saippua,
viilto pusuu nielua,
lonkka parkuu,
yskän ruoska nasauttaa kaulani ympärille.
Ryppy on pikkuisen syvempi
hailakka juormu päivän päässä pikkuisesta.

Cement pool in Marcuciai factory Vilnius

Kuivalla kadulla

Kainaloista salpaa viileä.
Tietäisitkö mistä kääntyä
ilman minua?
Tuolla on Kassiopeia.
Minua ei huvita puhua.
Ohi ajaa linja,
jolla matkustajat nuokkuvat
ja sinikellonkuvat repsottavat
ikkunatarroissa.

Vielä on tyhjillään sementtikolo.
Ehkä silti jo aamulla
sinne tulevat kuvankaivertajat,
kukkien kielellä visertäjät.

Kadun laitaa syö kivimuru,
turta ja nälkäinen.
Viivytellen
punamaalinen
kopisee eteen, taakse
taksimies naurahtaa,
päivän valoa niiskauttaa
viileä savukierre
on talojen välissä kuivaa,
rakojen halkeamissa
itutoukkien ja herneiden hallaa
unihorteessa melonin tuoksu väpättää
koulunreunan vaalea pitsisäie
pudottaa vaalean maton hapsuja
pidellen mittaria
puristaen laskurin johtoa,
kuparisingot viskovat ilmaan
parkaisuja, kirjeen rivien kääntyileviä jonoja.

Vesiranta on kaukana.
Tontti on jäänyt
sepelinsä kanssa torkkumaan.
Kupuavalta taivaalta varisee
tämän kuukauden magasiineja,
kylläiseksi tönittyjä, väheneviä kuita
jotka eivät enää jaksa kiertää Plutojaan.
Minä muutin lähemmäs
saadakseni katsella, kun sinä
aamu toisensa jälkeen avaat oven
hitaasti, tunteja viivytellen
ja pudotat maahan postilaatikon viereen
satasen kolikon jakajalle.

Safkasedimenttejä

Ansa

Epäilee kissanhiljainen paino
sietämätön, kukertava,
noussut vintti
propagandan linja-autot
tuovat meijerin revontulet
lauetkaa, ompeleet
Ansa, mies
kätken painon
kelmuun pakattuna
vien janon meijeriin

Svaren till Mathias den 16. September: Mikä on päivän riimi?

Märta säger,
själen flyger.
Oliven tas som grep,
jag inte står,
får jag
flytta med Märta?

Sleeping for a week

Nap it, said the mail to me
Laid down and ate the sun
Got marched-on spoiler legs sitting rough
nothing in me
Save it for dinner
save it for the autumn
Cracks appear noises reduce and calm puts its heels
on a ladder to dance but every grass puff on yard
Side on the train glass I saw my teeth go wild and lips mould
a word, simple
a moment of clarity and a nap

Olen juuri astumassa kotioveni ulkopuolelle

Kärpäsnetti
sysmäten on koko rääkyvä kollaasio
rymyä spagettia parasta kolmiota

Arjesta on tullut vaikeaa
kakut piehtaroivat hiekalla,
portaikot puskevat pölyä imusolmukkeet tulehduksessa
säikkyvät kiekukaulaiset, kireänkaljaiset äänet
läimivät posken ja kaulan yhtymäkohtaan.

Särmä sementtiaskelmaa raahaa
kaupan kotiin märän vaimon syleilyyn.
Hän valitsee mitä tahtoo
ja on helppoa,
taas niin helppoa.

Vastassa

Käännyn päin satamabetonin seinää:
laiva saapuu.
Kansi parveilee etelöityneitä,
orkidean tuoksu läpättää rintakammiossa.
Hän on jäänyt kyydistä.
Hänen kohtileikkaava katseensa on Madridissa.
Sataman limaamat pilarit
kohottavat ylpeän leukani,
mutta kansi tyhjenee,
matkustajat loimivat koteihinsa
eivät aluksen vatsan hautomat muurahaiset
etsiydy säärtäni ylös.

Parkuvat tiistaiset lokit.
Niiden päissä läikkyvä hopea
kiistää lauseistani myöntävän sanan,
viivyksii tuupertava ikävä
vähäksi laimenee iltayöhön putoileva,
oranssinsamettinen päivä.

Travel Safe

Write BLUE over the grey
Stretch feel grand horizon
I am nuts and telling berries
growing crying berries
and they spread on the cheeks
they meet
the screen on me
the screen, the screen of me