torstaina, lokakuuta 26, 2006

On hiljaista.
Ei kuulu mitään.
Sängyllä lakanat, oma tuoksu
ja ihan hiljaista.
Kädet osoittavat seinille
puhelin on vaiti.
Mainos jää tulematta
posti menee pois
talo seisoo aina vain paikallaan
salamat ovat ehkä olleet olemassa,
mutteivät nyt
taivas on vain kupu.

Hiljaisuus poraa
takoo, lyö, repii
ja villat tulevat ulos
mutta uudisajatus makaa liikkumati.
Sinne on matka muillakin
kaapin nurkka hengittää
ovenraon ilma viipyy
niin kauan kuin lystää.

Ei kommentteja: