Tuom

Kaum!
Se on tuo!
Mi mua livertää.
Täs,
ku tänne jää.
Merenrantakaupungin vislaus
läpi tuokion, veen.
Läpi, perhana,
talouteni rapaisen suhdanteen.
Läpi, voi hyvänen aika,
läpi rasvaisen idean
kasvaneen rivan
takkuisen sian
ihmetellen vian,
pane vastaan vaan.
Kyllä sinulle nauretaan.

Tuom,
haisi kaulastani sisään.
Meeri valkoista hutua paukahti
ilman ulos: Tuom!
Mikä se sinut tänne pani.
Ja laulan viivana hattaraa.